Hanke · Hyvinvointiala · Yrityksen myynti · Yrityksen ostaminen

Miksi Hyvinvointiyritykset kiertoon hanketta tarvitaan?

Tässä artikkelissa kuvataan hyvinvointiyritysten omistajanvaihdoksiin liittyvän 6Aika EAKR-hankkeen, Hyvinvointiyritykset kiertoon, tarvetta perustelevia näkökulmia. Näitä ovat kansantalouden , työllisyyden, kuntatalouden, segregaation, omistajanvaihdoksien tuen tehokkaamman hyödyntämisen, yrittäjyyden, palvelujen käyttäjän, oppilaitosten ja hyvinvointialojen opiskelijoiden näkökulmat. Artikkelin on kirjoittanut Sirkka-Liisa Kolehmainen, joka toimii Metropolia ammattikorkeakoulussa lehtorina ja hankkeessa projektivastaavana. Sirkka-Liisalla on perheyrittäjyyskokemusta fysioterapia-alalta noin 39 vuodelta ja myös omistajanvaihdoksista neljästä yrityksestä.

Kansantaloudellinen näkökulma:

Suomessa on noin 280 000 yritystä. Vajaat 90 000 on työnantajayrityksiä ja niistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä. Liikevaihdosta lähes puolet syntyy pk-kentällä. Uusista työpaikoista noin 90 prosenttia syntyy pk-yrityksissä.  Yli 60 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä työskentelee pk-yrityksissä (EK ja Tekes 2016, 4, Zittig 2016)

Suomessa noin 20000 sosiaali- ja terveysalan yritystä, jotka työllistävät noin 70.000 ammattilaista. Yritykset ovat valta osiltaan 1-9 henkilön yrityksiä ja näistä yrityksistä arviolta 6000 on ikääntymisen vuoksi omistajanvaihdoksen edessä tulevan 10 vuoden aikana. Hyvinvointialan yrityksistä yli 90 % on alle 10 henkilön pienyrityksiä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne- ja rahoitusjärjestelmän uudistus on haastavan yhteiskunnallisten murrosten keskellä. Maamme taloustilanne ja korkea työttömyys ovat julkisen rahoituksen uhkana. Väestön ikääntyminen ja samanaikainen palvelutarpeiden kasvuun vastaaminen luo paineita palveluja tuottavan henkilöstön siirtyessä eläkkeelle. (TEM 2015)

Työllisyysnäkökulma

Omistajanvaihdosten vuoksi Euroopassa yli miljoonan työntekijän ja Suomessa noin 200.000 työntekijän työpaikat ovat vaarassa, jos jatkajia yrityksille ei löydetä. Laskennallisesti keskimäärin noin 20000 sosiaali- ja terveysalan työntekijän työpaikka on vaarassa. Työttömyyden hoitokustannukset ovat korkeat. Keskimäärin yhdestä työttömästä suomalaisesta aiheutuu Eurostat 2015 mukaan kustannuksia noin 21000 € vuosittain. (Eurostat 2015; Kari 2016, 20) Mikä olisi noin 42 miljoonan euron menoerä vuosittain sote-alan yritysten työntekijöistä.

Kuntatalousnäkökulma

Kunnissa yritykset tuovat verotuloja, yrittäjät ja usein heidän työntekijänsäkin tuovat verotulot kuntaan. työttömyys vaikuttaa kunnan verotuloihin alentavasti ja kasvattaa samanaikaisesti sosiaalimenoja. Yrittäjyyden loppuessa verotulot jäävät saamatta. Omistajanvaihdosten kautta yritysten kasvu ja kilpailukyky voivat lisääntyä merkittävästi ja samoin maksetut verot.

Segregaationäkökulma

Hyvinvointiyrittäjyys on hyvin naisvaltaista (71 %) ja keski-ikä on 48 vuotta (pääosa 50 – 59 vuotiaita). Omistajanvaihdosten kautta alalle olisi mahdollisuutta saada enemmän miehiä ja nuoria.

Omistajanvaihdosten tukipalvelujen tehokkaampi hyödyntäminen

On todettu, että yritysten tukipalveluita on paljon, mutta tietoisuus niistä ja palveluiden käyttö voi olla hajanaista. Yksityinen omistajanvaihdosten tuki on profiloitunut liikevaihdoltaan suurten yritysten yrityskauppoihin, eivätkä ne ole kiinnostuneita palvelemaan mikroyrittäjiä. Hankkeella on tarkoitus selkeyttää hyvinvointiyrittäjien tarpeisiin tukikenttää ja aktivoida oppilaitokset, tulevien yrittäjien kouluttajina, tehokkaammin mukaan omistajanvaihdosten tukikenttään. Eri toimijoiden palvelujen koordinointia, toimijoiden välistä yhteistyötä sekä yhteisen vision rakentamista tarvitaan.  (Pekkala, Lamminmäki, Kaihovaara, Halme & Salminen 2016, 55)

Yritysnäkökulma

Hyvinvointiyritykset ovat ammatillisesti erikoistuneita pienyrityksiä, joissa yrittäjän oma työpanos on keskeistä liikevaihdon saamiseksi. Yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen ei useinkaan ole osaamista eikä energiaa. Yhteiskunnan nopean muutoksen mukana pysyminen vaatisi jatkuvaa kouluttautumista sekä palvelujen kehittämistä. Tähän varsinkin ikääntyvien yrittäjien energia ei aina riitä. Omistajanvaihdos tuo yritykselle uusia mahdollisuuksia.

Yrityksen osaaminen voi kasvaa merkittävästikin, jos eri alojen ammattilaisia jatkaa yritystä. Terveysteknologian, IT-, talous-, markkinointi ja kulttuuri osaamisen mukaantulo hyvinvointiyrityksiin voi kehittää palvelut aivan uudelle tasolle. Uudet ideat sekä tuotteiden ja palvelujen kehittäminen voivat lisätä myös tuottavuutta. Nuorien, kielitaitoisten jatkajien toimesta yrityksiä voidaan kasvattaa ja kansainvälistää. Hankkeessa toimiminen tuo myös mainehyötyä yritykselle.

Kokeneelle yrittäjälle mahdollistuu hiljaisen tiedon siirto sekä mahdollisuus toimia mentorina tai enkelisijoittajina jatkajille. Jatkajat saavat kokeneen yrityksen asiakkuudet, verkostot, tilat ja välineistön, toimialatuntemuksen sekä toimintaprosessien mallit, joista on hyvä lähteä kehittämään omien ideoiden kantavuutta. (EK ja Tekes 2016, 9)

Palvelujen käyttäjänäkökulma

Hankkeen aikana haastatellaan ja osallistetaan hyvinvointipalveluja käyttäviä asiakkaita, palvelumuotoilun periaatteilla, kehittämään hyvinvointipalveluja vielä paremmin vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin ja tuomaan omat näkemyksensä ja odotuksensa.

Hyvinvointiyritysten palveluja käyttävät enimmäkseen lähellä asuvat tai työssä käyvät henkilöt. Lähipalvelujen jatkuvuuden turvaaminen omistajanvaihdosten kautta on valinnan vapautta ja asiakasetu, jota kannattaa vaalia ekologisena, aikaa säästävänä sekä kestävän kehityksen ratkaisuna.

Oppilaitos näkökulma

Hankkeen tarkoituksena on saada Uudenmaan ja Oulun seudun omistajanvaihdosasiantuntijat, hyvinvointiyritykset, korkeakoulut ja muut oppilaitokset, opiskelijat ja hyvinvointialojen ammattilaiset yhteiseen verkostoon kehittämään toimivaa innovaatioalustaa omistajanvaihdosten tueksi. Verkosto tiivistää ja parantaa siinä mukana olevien toimijoiden välistä yhteistyötä.

Oppilaitosrakenteita ja oppimispolkuja kehitetään niin, että yrittäjyyden omistajanvaihdoksen kautta uravaihtoehdoksi haluavilla opiskelijoille luodaan aitoja mahdollisuuksia jatkaa ja kehittää yritystoimintaa, mikä muutoin loppuisi tai hiipuisi.

Hyvinvointialan opiskelijanäkökulma

Opiskelijoille hanke mahdollistaa tutustumisen yrityksiin ja omistajanvaihdosprosessiin sekä kehittää yrittäjyys- ja omistajanvaihdosasiantuntemustaan hankkeessa.

Hanketoimintoja voidaan liittää opintoihin suoritettuja opintoja hyväksymällä (ahot). Hankkeessa voidaan suorittaa johtamisen ja yrittäjyyden opintoja, innovaatioprojektiopintoja, harjoitteluja, opinnäytetöitä.

ReStartUp uravaihtoehdoksi ja opiskelijat rakentamaan yhteisiä opintopolkuja!

Lähteet

EK ja Tekes 2016. Uudistajat. Polkuja PK-yritysten ja Startupien yhteistyöhön. s. 9. Saatavilla: https://ek.fi/wp-content/uploads/Uudistajat_2016.pdf

Eurostst 2015. (spr.exp.fun) Tables by Benefits – unemployment function.  Saatavilla: http://ec.europa.eu/eurostat/web/social-protection/data/database

Kari, M. 2016. Työttömyyden kustannukset, työttömyysturvan vaikutus työmarkkinakäyttäytymiseen ja työvoimapalvelut. Työpapereita 305. Palkansaajien tutkimuslaitos. Helsinki. Saatavilla:  http://www.slideshare.net/PT-tiedotus/tyttmyyden-kustannukset-tyttmyysturvan-vaikutus-tymarkkinakyttytymiseen-ja-tyvoimapalvelut

Pekkala, H., Lamminmäki, K., Kaihovaara, A., Halme, K. & Salminen V. 2016. Selvitys julkisista yrityspalveluista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Konserni 10/2016. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74841/TEMjul_10_2016_web_11032016.pdf;sequence=1

Työ- ja elinkeinoministeriö 2015. Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. TEM raportteja 3/2015. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75084/TEMrap_3_2015_web_15012015.pdf?sequence=1

Zittig, A. 2016. Pk-yritysten ja valtionhallinnon välille tarvitaan tiiviimpää dialogia. Ajankohtaista. EK. Saatavilla:  https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2016/11/21/yrittaja-antti-zitting-pk-yritysten-ja-valtionhallinnon-valille-tarvitaan-tiiviimpaa-dialogia/

Sirkka-Liisa Kolehmainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s