Terhi Vaimala, fysioterapiaopiskelija, Metropolia AMK

Osana yrittäjyysopintoja haastattelin Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Leila Salosta sekä kehitysjohtaja Susanna Antikaista  kuntoutus- ja hyvinvointiyrittäjyyden tämän hetken haasteista, tulevaisuudennäkymistä sekä ammattikorkeakoulun yrittäjyysopetuksesta. Keskustelun sisältö tiivistyi lyhimmillään yhteen sanaan: muutos.

Pienyrittäjät ahtaalla

Hyvinvointi- tai kuntoutusyrittäjyydestä lienee tällä hetkellä mahdotonta puhua ilman että puhe kääntyy sote-uudistukseen ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin. Salonen ja Antikainen seuraavat työkseen missä sote-uudistuksessa mennään. Keskustelumme pohjalta minulle piirtyi tällainen kuva:  Soten valmistelu ja sen viivästyminen on vienyt pienyrittäjät ahtaalle ja mahdollistanut isojen yritysten toiminnan keskittämisen.

Suuret julkiset toimijat sekä yksityisen puolen pörssiyhtiöt ovat vahvistaneet asemiaan laajentamalla ja palkkaamalla lisää henkilökuntaa. Julkisen sektorin asiakkaat ohjataan suoraan talon oman kuntoutuksen piiriin ja mahdollisesti jopa kieltäydytään tekemästä lähetettä yksityiselle toimijalle. Miten valinnanvapaus tai tasa-arvo palveluntuottajien välillä mahdollistuu, kun pahimmassa tapauksessa iso osa pienistä toimijoista on jo syöty markkinoilta sote-uudistuksen toteutumisvaiheessa?

Toimintaympäristö muuttuu ja osaamisvaatimukset kasvavat

Yrittäjän toimintaympäristö muuttuu, tulee sote-uudistus tai ei.  Uudenlaista panostusta yrittäjyysosaamisessa tarvitaan joka tapauksessa. Tällä hetkellä digitalisaatioon liittyvät vaaimukset ajavat ahataalle mikro- ja pk yrittäjiä, joita alalla on paljon. Esimerkiksi   1-7 henkilöä työllistäviä mikro- ja pk-yrittäjiä on fysioterapian alalla  yli 70% . Näitä digitalisaatioon liittyviä vaatimuksia ovat mm. sähköiseen potilastiedon arkistoon, Kanta -järjestelmään liittyminen, erilaiset tietojärjestelmävaatimukset sekä niihin liittyvät kustannukset. Nämä voivat olla hankalia asioita, etenkin kun eläkeikää lähestyvien yli 55-vuotiaiden yrittäjien määrä on suhteellisen suuri. Kun vaaditaan digitalisaatiota, uusia tietojärjestelmiä sekä lisääntyvää markkinointi- ja viestintäosaamista, laskee kynnys jäädä ennanaikaiselle eläkkeelle soten viivästyessä. Pienillä  yrityksillä ei resurssit välttämättä riitä uusien asioiden opetteluun ja yrityksen kehittämiseen, kun aika menee asiakastyössä “kädet savessa”.

Pärjätäkseen pitää osata monia asioita

Tänä päivänä kuntoutusyrittäjän osaaminen perustuu vahvaan ja laaja-alaiseen substanssiosaamiseen. Tämän lisäksi on oltava liiketoimintaosaamista, digiosaamista, markkinointi- ja viestintäosaamista. Sitten pitää ymmärtää finanssipuolta, esimerkiksi  kirjanpitoa. Pitää hallita yrityksen brändäys ja verkostoituminen. Tietenkin pitää olla myös juridista osaamista ja ymmärtää miten sote -järjestelmä toimii. Leila Salonen huomauttaa, että toimialamme on paljon valvotumpaa kuin moni muu ala. On täysin eri asia perustaa kuntoutusalan yritys kuin vaikkapa nakkikioski tai kampaamo. Verottajan, Kelan, Valviran ja AVI:n säädökset on tunnettava. Salonen antaa esimerkin: ”Tälläkin hetkellä eduskunnassa on käsittelyssä 41 lakia, joista kaikki koskevat toimialaamme jollakin tavalla”. Käytännöt ja ohjeistukset muuttuvat, joten tietojaan täytyy päivittää koko ajan.

Hinnoittelun taitoa tarvitaan yhä enemmän

Lisämakua soppaan tuo meneillään oleva Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutus. Kaikkien, myös Kelan itsensä, huulilla ovat viime aikoina olleet kuntoutuksen tarpeeseen vastaaminen laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti valinnan vapautta toteuttaen. Kuitenkin pari kuukautta sitten käynnistyneessä kilpailutuskierroksessa Kelan hinta-laatu -arvostus on muuttunut 50/50 –suhteesta 80/20 –suhteeseen. Ja arvatkaapa vain miten päin? Susanna Antikainen, joka on myös Fysio Center Jyväskylän toimitusjohtaja, toteaa, että tämän kaltaista muutosta on vaikea olla ottamatta henkilökohtaisesti. Kun on aina pyrkinyt tekemään työtä asiakaslähtöisyys, laadun arvostus ja valinnanvapaus edellä. Antikainen ja Salonen pitävät ongelmallisena sitä, etteivät pk-yrittäjät nytkään usein osaa laskea työlleen kannattavaa hintaa, vaan työtä tehdään ns. omasta selkärangasta. Tähän sote-uudistukseen liittyvät kustannushaasteet sekä Kelan tinkimiskisat päälle, niin jopas ollaan hyvinvointialan yrittäjyyden haasteiden ytimessä.

Yrittäjyysopintoja jo koulutuksen aikana

Salonen ja Antikainen ovat yhtä mieltä siitä, että muuttuvan toimintaympäristön vaatimusten tulisi heijastaa suoraan ammattikorkekoulun opetukseen. Ilman edellä kuvattua osaamista ei pienyrittäjä tulevaisuudessa pärjää. Yrittäjyysosaamisen tulisi heidän mielestään olla pakollinen osa koulutusta jo siitäkin syystä, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa hyvinvointialan ammattilaisista tulee työllistymään yrittäjinä tai jollakin tavoin itsensä työllistävinä ammatinharjoittajina.

Tulevaisuudessa mahdollisuus

Leila Salosen mukaan hyvinvointi on tulevaisuuden megatrendi. Kuntoutuspalvelujen tarve tulee väestörakenteen ja arvomaailman kehityssuunnan myötä lisääntymään. Ihmiset pyrkivät olemaan työelämässä pidempään, terveydestä ja ravinnosta huolehtiminen ja ennaltaehkäisevä kuntoutus ovat luonteva osa ihmisten arkea. Samaan aikaan liikkumaton elämäntapa ja työelämä tuo fysioterapeuteille yhä nuorempia asiakkaita. ”Jos on ammattiosaamista, digiosaamista ja osaa verkottua, miksi ei menestyisi”, Salonen summaa.

Verkostoituminen on keino selvitä

Onneksi kuntoutusyrittäjän tai yritystoimintaa aloittelevan ei tarvitse jäädä haasteidensa kanssa yksin. Apua, tietoa ja vertaistukea on tarjolla ja vekostoituminen kannattaa. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry esimerkiksi tuottaa työkseen jäsenyrityksilleen tarvittavaa tietoa ja tarjoaa koulutusta. Leila Salonen tiivistää: ”Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:ssä tehdään työtä mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytysten säilyttämiseksi.”

Ohjeeksi nuorille kuntoutusyrittäjille voisi antaa vaikka seuraavan: Tunne lähettävät lääkärit ja muut yhteistyökumppanit ja verkostoidu. Brändää itsesi taitavasti ja hanki tarvittava yrittäjyysosaaminen jo etukäteen.