Uusi SOTE -toimialaraportti: Sote-uudistuksen pitkittyessä yrittäjien odotukset tulevaisuudesta varovaiset – pienillä yrityksillä paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia
Suomen talous on noususuhdanteessa: kansainvälinen kasvu on vahvaa, kustannuskilpailukyky parantunut, kotitalouksien tulot kasvussa sekä rahoituksen saatavuus uusiin investointeihin hyvä. Kuitenkin epävarmuus sosiaali – ja terveysalla jatkuu sote-uudistuksen pitkittyessä.
Uudistus on yhtä lailla uusi kaikille alan toimijoille, mutta eniten uudistuksista ovat hyötyneet isot alan yritykset, joiden määrä on kasvanut. Tuoreessa pk-yritysten toimialabarometrissa suhdannenäkymät pienissä sote-alan yrityksissä ovat heikentyneet muihin vertailutoimialoihin (teollisuus ja muut palvelutoimialat) verrattuna. Maakunta- ja sote-uudistus tuo parhaimmillaan kasvun mahdollisuuksia sote-alalle.
Sote-yrityksistä n. 95 % alle kymmenen hengen yrityksiä
Alan yritysten määrä on kasvanut vuodesta 2016, ja kasvu oli 18 478 yritystä vuonna 2017. Nämä yritykset työllistävät yhteensä 75 168 henkilöä. Mikroyrityksiä, alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä, oli yhteensä 17 532, mikä on hieman alle 95 prosenttia alan yrityksistä.
Erityisesti suurten sote-yritysten painoarvo toimialalla on viime vuosina kasvanut ja niiden luku- ja henkilöstömäärä ovat kasvussa. Odotettavissa on, että sote-alalla tulee olemaan pulaa osaajista.
Parhaiten liikevaihtoaan ovat kasvattaneet sote-uudistuksen yhteydessä isot alan yritykset, kun taas pienissä ja keskisuurissa alan yrityksissä on ollut vain hienoista liikevaihdon nousua viime vuosina. Sote-uudistus pienissä alan yrityksissä näyttää osoittautuneen enemmän uhaksi kuin mahdollisuudeksi.
Pienillä yrityksillä haasteita selvitä
Kaikilla pienillä yrityksillä on samanlaisia kasvuun liittyviä ongelmia. Pienissä Sote-alan yrityksissä kilpailutilanne, työvoiman saanti sekä kustannustaso ovat kolme suurinta kasvun estettä syksyllä 2018 tehdyn toimialabarometrin mukaan. Alan pk-yrityksistä (n = 507) 9 % on voimakkaasti kasvuhakuisia, 35 % kasvaa mahdollisuuksien mukaan, 33 % pyrkii säilyttämään asemansa, 20 %:lla ei ole kasvutavoitteita ja 3 %:ssa yrityksistä toiminta loppuu.
Sote-alalla on erilaisia alueellisia eroja sekä alamarkkinoita, joissa yritysten tilanteet eroavat toisistaan esimerkiksi kustannusrakenteen kautta. Sote-toimialalla yrittäjien huoli tulevaisuudesta on lisääntynyt ja investointi-innokkuus jossain määrin heikentynyt. Maakunnissa on erilaisia kehityskulkuja. Teollisuuden pk-yritykset ovat päässeet huomattavasti enemmän hyötymään Suomen talouden kasvusta verrattuna sote-alan pk-yrityksiin.
Miten pysyä mukana muutoksessa?
Monet pienet alle kymmenen hengen sote-alan yritykset toimivat omilla kasvoillaan ja tuottavat ketterästi erilaisia palveluja eri asiakasryhmien tarpeisiin. Näissä yrityksissä monet yrittäjät ovat kokeneet, ettei heitä ole kuunneltu eikä otettu mukaan sote-uudistuksia tehtäessä. He eivät myöskään ole saaneet riittävästi tietoa uudistuksesta. Sote-alan pk-yrityksiä pitäisi kannustaa ja tukea muutosprosessissa, jotta ne jatkossakin pystyisivät uudistumaan ja tuottamaan laadukkaita ja joustavia palveluja isojen toimijoiden rinnalla. Yhteiskuntien murroksessa on tärkeää, että pystyttäisiin löytämään uusia tapoja tehdä sektori- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä, ottamaan yritykset ja muut sidosryhmät mukaan yhteiskehittämiseen ja tuottamaan sitä kautta uutta osaamista ja innovaatioita alan jatkuvaan kehittämiseen.
Maija Suonpää, lehtori Haaga-Helia amk
Lue lisää:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 38/2018 TEM Toimialapalvelu Toimialaraportit Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritykset– epävarmoista tulevaisuuden näkymistä hyvinvoinnin kasvuun?
Onnistunut omistajanvaihdos hyvinvointialalla 